Etelänlepakko
Ruotsinkielinen nimi: Sydfladdermus
Tieteellinen nimi: Eptesicus serotinus
Uhanalaisuusluokitus: Maailmanlaajuisesti elinvoimainen
Etelänlepakko on pohjanlepakon sukulaislaji, joka korvaa pohjanlepakon Keski- ja Länsi-Euroopan alavilla metsä- ja maatalousalueilla. Itämeren alueella lajin säännöllinen esiintymisalue ulottuu nykyisin Liettuan korkeudelle sekä Ruotsin eteläosiin. Tätä pohjoisempana lajia havaitaan enää vain satunnaisemmin. Etelänlepakosta on Suomesta tähän mennessä kaksi varmennettua havaintoa. Etelänlepakko ei muuta, vaan laji talvehtii pääasiassa omilla lisääntymisalueillaan. Ulkonäöltään etelänlepakko muistuttaa pohjanlepakkoa, mutta on hieman tätä suurempi. Detektorissa etelänlepakon äänet menevät voimakkaasti päällekäin niin pohjanlepakon kuin kimolepakonkin kanssa (ominaistaajuus yleensä 26–32 kHz), minkä vuoksi lajin määrittäminen pelkällä detektorilla voi olla vaikeaa. Lajista tehdyt havainnot tulisikin sekä määritysteknisten ongelmien että lajin harvalukuisuuden vuoksi pyrkiä dokumentoimaan hyvin
Teksti: Asko Ijäs
Spektrogrammikuvat: Harry Lehto