UKK - FAQ

Samma på svenska här


Usein kysytyt kysymykset SLTY:lle:


1. Mitä tehdä jos löydän...

...päiväpiilostaan pudonneen poikasen?

...maahan pudonneen lepakon?

... lepakon sisätiloissa?

...loukkaantuneen lepakon?

…kuolleen lepakon?

2. Mitä tehdä, jos kissani tai koirani tuo lepakon?

3. Lepakot rakennuksissa – ongelmalliseksi koetut tilanteet

4. Lutikat ja niiden yleisyys

5. Levittävätkö lepakot tauteja?

6. Mitä tehdä, jos lepakko puree?

7. Mitä tehdä lepakoiden ulosteille?

8. Olen huolissani alueeni lepakoista maankäytön suunnitteluun liittyen

9. Miten ja mihin voin ilmoittaa lepakkohavainnoista?

10. Mistä saan lisätietoa lepakoista?



1. Mitä tehdä jos löydän...

...päiväpiilostaan pudonneen poikasen?

Jos lepakoiden päiväpiilopaikka on tiedossa (ullakolla, puunkolossa tms.), voi piilosta pudonneen lepakonpoikasen asettaa takaisin päiväpiilon suuaukolle tai sen lähelle, puunrungolle tai rakennuksen seinälle, jos pinta on tarpeeksi karkea tarttumiseen. Lepakkoa käsiteltäessä tulee aina käyttää nahkahansikkaita.

Jos lepakkoyhdyskunnan piilopaikka ei ole tiedossa ja kyseessä on lentokyvytön poikanen, sitä on autettava. Eläin tulisi toimittaa mahdollisimman pian luonnonvaraisille eläimille tarkoitettuun hoitolaan, esimerkiksi Korkeasaaren villieläinsairaalaan. Lepakon voi kuljettaa vaikka pienessä pahvilaatikossa. Ensiavuksi olisi hyvä tarjota vettä esim. lusikalla, josta lepakko voi halutessaan juoda, tai veteen kastellusta pumpulipuikosta. Tarkemmat toimintaohjeet kannattaa kysyä suoraan hoitolasta:

 - Helsinki, Korkeasaari (https://www.korkeasaari.fi/villielainsairaala/#ac3e691d)
 - Mustasaari, Nordic Wildlife Care (https://www.facebook.com/villielainhoitola/)
 - Orimattila, Sari Valtanen hoitaa luonnonvaraisia eläimiä (p. 040 735 4470, vain soitot)
 - Ranua, Ranuan eläinpuisto (http://www.ranuazoo.com/suojelu/hoivaelaintoiminta/)

 - Turku, Heidi Leyser-Kopra, Eläinten Hyvinvointiyhdistys Lemmikki ry, p. 045-2092540
 - Turku, Turun eläinsuojeluyhdistys (www.tesy.fi)
 - Ähtäri, Ähtäri ZOO (https://www.ahtarizoo.fi/index.php/fi/)

...maahan pudonneen lepakon?

Maahan pudonneen lepakon voi nostaa maasta nahkahansikkain tai pyyheliinaa apuna käyttäen niin, että lepakon saa otteeseensa, pyyheliinan jäädessä lepakon ja käsien väliin. Paras tapa on tarttua lepakkoa selän puolelta siten, että sen olkavarret ovat vartalon sivuilla eli eläimen siivet ovat supussa. Maahan pudonneen lepakon voi asettaa lähimmälle puunrungolle (yli metrin korkeuteen maasta), jolta lepakko pääsee itsenäisesti lentämään.

... lepakon sisätiloissa?

Jos lepakko on päätynyt sisätiloihin, olisi hyvä sulkea mahdolliset väliovet, jottei eläin pääsisi muuhun huoneiston tiloihin ja avata ikkunat ja ulko-ovi (jos samassa tilassa), jotta eläin pääsisi itsenäisesti ulos. Lepakot ovat hyviä kaikuluotaajia ja löytävät yleensä avoimen ikkunan kautta ulos. Jos lepakko on lattialla, se kannattaa viedä se ulos ja asettaa puunrungolle tai talon ulkoseinälle. Ks. myös kysymys maahan pudonnut lepakko. Jos sisätiloissa oleva lepakko on piiloutunut, voi sitä yrittää etsiä erilaisista kapeista raoista. Tyypillisiä paikkoja ovat taulujen ja sohvien taustat, sekä verhojen poimut. Lepakko saattaa piileskellä päivän ja tulla esiin vasta illalla. Tällöin se todennäköisesti löytää itse ulos, kunhan (riittävän isot) ikkunat ja ovet ovat avoinna.


...loukkaantuneen lepakon?

Jos lepakko on todella pahasti loukkaantunut eikä pysty edes kuntoutuksen jälkeen palaamaan takaisin luontoon, se on lopetettava. Jos taas voidaan arvioida lepakon pystyvän palaamaan luontoon, on parasta viedä lepakko luonnonvaraisille eläimille tarkoitettuun hoitolaan. Ensiavuksi olisi hyvä tarjota vettä esim. lusikalla, josta lepakko voi halutessaan juoda, tai veteen kastellusta pumpulipuikosta. Katso hoitoloiden yhteystiedot kohdasta ’Päiväpiilostaan pudonnut poikanen’.

…kuolleen lepakon?

Hyväkuntoisen kuolleen lepakon voi viedä aukioloaikoina luonnontieteelliselle museolle
 - Helsingissä Luonnontieteelliselle museolle (Luomus) (http://luomus.fi/fi/osallistu -> Toimintaohjeita, kuollut eläin)
 - Jyväskylässä Luontomuseolle (https://tiedemuseo.jyu.fi/fi/kokoelmat/luonnontieteelliset-kokoelmat/nain-toimitat-naytteen-tai-kokoelmalahjoituksen-museolle)
 - Kuopiossa luonnontieteelliselle museolle. Huom. Näyttelyt suljettu peruskorjauksen vuoksi, kts. näytteiden toimitus (https://kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi/yhteystiedot/elainkokoelmat-ja-konservointi/)
 - Oulussa eläinmuseolle (https://www.oulu.fi/biodiversiteettiyksikko/node/9916)
 - Turussa eläinmuseolle (https://collections.utu.fi/elainmuseo/)

Näytteen voi myös lähettää Luomukselle vastaanottajan laskuun. Katso lisätiedot näytteen onnistuneeseen toimittamiseen liittyen http://luomus.fi/fi/osallistu -> Toimintaohjeita, kuollut eläin. Lähetytiedot: 
 - POSTIN kautta: Asiakaspalautus Sopimus 127167 Laskutustunnus 606422 Eläinmuseo PL 17 (Pohjoinen Rautatiekatu 13) 00014 Helsingin yliopisto.
 - MATKAHUOLLON kautta: Eläinmuseo PL 17 (Pohjoinen Rautatiekatu 13) Asiakasnumero 09401462 00014 Helsingin yliopisto.

Jos lepakko on rengastettu, tulee rengas ja löytöpaikkatiedot lähettää Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimistoon vastaanottajan laskuun osoitteella: Asiakaspalautus Sopimus 127167 Laskutustunnus 606422 Eläinmuseo PL 17 00014 Helsingin yliopisto. Jos lähettäminen ei ole mahdollista, toimita renkaan löytöpaikkatiedot sähköpostitse rengastustoimisto@luomus.fi.

Tuoreen kuolleen lepakon voi toimittaa myös tutkittavaksi Ruokavirastoon Oulun toimipisteeseen. Evirassa lähetetyille eläimille tehdään patologis-anatominen tutkimus. Lepakoiden rabiestutkimukset tehdään Viikin toimipisteessä (Ruokavirasto, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki). Eläimen kuolinsyy ei kuitenkaan aina selviä. Lisätiedot ja lähetysohjeet: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/raivotauti-eli-rabies/usein-kysyttya-lepakkoraivotaudista/.

Jos lepakko on jo pilaantunut, voi sen siirtää vaikkapa läheiseen metsään. Kuolleeseen eläimeen ei tule koskea paljain käsin.


2. Mitä tehdä, jos kissani tai koirani tuo lepakon?

Vapaana liikkuvat kissat tappavat arvioiden mukaan Suomessa useita miljoonia lintuja vuosittain. Lintujen lisäksi kuolee paljon muitakin rauhoitettuja eläimiä, kuten päästäisiä, liito-oravia, sisiliskoja, sammakkoeläimiä sekä myös lepakoita. Lemmikin omistajalla on vastuu eläimensä tekemisistä.

Ulkona liikkuvilla lemmikeillä on hyvä olla rabiesrokotus. Jos on syytä epäillä, että kissa tai muu lemmikki on ollut kontaktissa lepakon kanssa, eli yleensä pyydystänyt sen, on epätodennäköistä, mutta mahdollista että lemmikki on saanut rabiestartunnan. Ota yhteyttä eläinlääkäriin.


3. Lepakot rakennuksissa

Osa lepakkolajeista hakeutuu puutalojen ullakoille ja muihin suojaisiin paikkoihin kesäkaudella. Näin ne tekevät siksi, että erityisesti naaraiden muodostamat lisääntymisyhdyskunnat tarvitsevat suojaisat ja lämpimät olot. Lepakot ovat tiukasti suojeltuja, eikä niiden häätäminen asuinrakennuksestakaan ole lähtökohtaisesti sallittua. Yleensä yhteiselo sujuukin hyvin. Jos koettu haitta kuitenkin tuntuu ylivoimaisen suurelta, voi yhdyskunnan karkottamiseen hakea poikkeuslupaa ELY-keskukselta. Lupia on myönnetty tapauksissa, joissa lepakoista aiheutuu selvää haittaa, kuten lutikkaongelmaa. Tavallisimmin lutikat leviävät kerrostaloissa ihmisten liikkumisen seurauksena. Lepakkoyhdyskunnista taas lutikoita on vain pienessä osassa.

Pihalle voi asettaa lepakkopönttöjä, jolloin lepakot saattavat siirtyä ihmisasumuksesta lepakkopönttöihin. Lepakot eivät välttämättä asuta heti uusia pönttöjä, vaan aikaa voi mennä useampikin kesä, monesti kuitenkin kärsivällisyys palkitaan. Lepakoiden kulkuaukkoja ei saa tukkia kesän aikana, jotta lepakot eivät jäisi loukkuun päiväpiiloonsa. Ohjeita pönttöjen rakentamiseen ja asennukseen löytyy täältä: https://www.luomus.fi/fi/rakenna-lepakkopontto.

Lepakot eivät yleisesti ottaen talvehdi taloissa, vaan siirtyvät syksyllä paikkoihin, joissa olosuhteet talvehtimiseen ovat paremmat. Talvehtimispaikkoja voivat olla esimerkiksi kellarit ja luolat.

Kattava tietopaketti aiheesta lepakot rakennuksissa on luettavissa täällä: Lepakot rakennuksissa (pdf).



4. Lutikat ja niiden yleisyys

Lutikat, kuten lepakotkin, ovat yöeläimiä ja niiden läsnäolon voi tunnistaa siitä, että aamulla raajoissa saattaa olla pieniä punaisia puremajälkiä. Matkustelun vuoksi lutikoiden määrä on taas lisääntynyt Suomessa ja näin ollen levittäjinä toimivat yleensä ihmiset. Lutikat elävät lepakoiden päiväpiiloissa, joten yksittäisestä lepakosta tuskin on lutikoiden levittäjäksi. Jos lutikkaongelman kuitenkin havaitsee, tulee ottaa välittömästi yhteyttä tuholaistorjujaan. Jos lutikkaongelma on lepakoista lähtöisin, tulee tuholaistorjujilla olla asianmukaiset luvat, mikäli torjunnasta aiheutuu haittaa lepakoille. Torjunta kannattaa ajoittaa loppusyksyyn tai talveen.

On hyvä huomata, että lepakoiden ja lutikoiden esiintyminen ei ole yhteneväinen, vaan toisia voi hyvin olla ilman toisia. Tavallisimmin lutikat leviävät kerrostaloissa ihmisten liikkumisen seurauksena. Vain pienessä osassa lepakkoyhdyskuntia on havaittu lutikoita.

On myös hyvä huomioida, että lutikka on vain yksi noin 500 Suomessa elävästä ludelajista, joista valtaosa on ihmiselle harmittomia kasvinsyöjiä tai muita hyönteisiä saalistavia petoja.


5. Levittävätkö lepakot tauteja?

Rabies on ainoa ihmisille vaarallinen tauti, jota Suomen lepakoista on toistaiseksi löytynyt. Ruokaviraston mukaan riski saada rabiestartunta Suomessa on erittäin pieni: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/usealle-elainlajille-yhteiset-taudit/raivotauti-eli-rabies/usein-kysyttya-lepakkoraivotaudista/.

Kuten kaikkien villieläinten suhteen, aina kun on koskenut eläimeen, sen pesään, eritteeseen tai ulosteeseen, tulee kädet pestä huolellisesti saippualla. Elävää eläintä tulee käsitellä nahkahansikkain, eikä kuollutta eläintä koskaan saa koskea paljain käsin. Ks. myös kysymykset 2 ja 3.


6. Mitä tehdä, jos lepakko puree?

Lepakot ovat rauhoitettuja eläimiä, eikä niihin tule koskea ilman pätevää syytä tai lupaa. Käsiteltäessä lepakoita on käytettävä hanskoja tai pyyhettä tms. kangasta suojana.

Rabies on suomalaisilla lepakoilla harvinainen, eivätkä sairaatkaan yksilöt esimerkiksi hyökkäile ihmisten päälle, joten tartunnan saaminen on erittäin epätodennäköistä. Koska lepakot villieläinten tapaan saattavat purra puolustautuessaan, on riski kuitenkin olemassa. Rabies on erittäin vakava sairaus, joka johtaa oireiden ilmaannuttua kuolemaan, minkä vuoksi altistukseen on syytä suhtautua vakavasti. Jos käsiteltävä lepakko puree tai raapaisee, tulee puremakohta pestä vedellä ja saippualla, ja ottaa välittömästi yhteyttä lääkäriin. Ajoissa (24 tunnin sisällä) aloitettu hoito, käytännössä rokotesarja, suojaa taudilta.


7. Lepakoiden ulosteet

Lepakoiden jätökset ovat useimmiten kuivia papanoita, jotka erottaa hiirenpapanoista jauhomaiseksi murenevan rakenteensa perusteella. Lepakoiden ulosteista on löydetty bakteereita, viruksia ja yksisoluisia loisia, mutta niiden ei tiedetä aiheuttavan ihmisille vaaraa. Kuivat papanat on helppo lakaista pois ja ne voi ripotella lannoitteeksi vaikka kukkapenkkiin. Ulosteiden siivoamisessa tulee kuitenkin käyttää suojakäsineitä ja vanhojen, pölyävien papanoiden siivoamisessa lisäksi hengityssuojainta. Ulosteiden tahrima alue voidaan puhdistaa puhdistusaineella.


8. Olen huolissani alueeni lepakoista maankäytön suunnitteluun liittyen

Kaavan ja muun hankkeen luontovaikutukset on selvitettävä, joten yleensä teetetään luontokartoitukset. Jos lepakkoselvitys on tehty, siinä pitäisi olla arvio hankkeen vaikutuksista lepakoihin ja suositukset lepakoiden huomioimiseksi. Kaupunkisuunnittelusta tai kaavoituksesta vastaavasta virastosta voidaan selvittää luontoselvityksen tilanne. Jos selvitystä ei ole tehty, voi SLTY tutkia tilanteen tapauskohtaisesti ja antaa lausunnon tai ohjeet tilanteen korjaamiseksi, jos korjattavaa löytyy. - jos selvitys on tehty, mutta sen suosituksia ei ole huomioitu, ota yhteys paikalliseen luonnonsuojeluyhdistykseen. Valtakunnallisena toimijana SLTY ei aina voi lausua hankkeista, mutta paikallisyhdistykset voivat. Jos selvitys on tehty huonosti, SLTY:n ohjeista poiketen (ilman perusteltua syytä), tällöin SLTY tutkii tilanteen ja voi mahdollisesti antaa lausunnon.


9. Miten ja mihin voin ilmoittaa lepakkohavainnoista?

Lepakkohavainnoista voit ilmoittaa Suomen Lajitietokeskukseen: www.laji.fi (katso tarkemmin kohdasta 'Tallenna havaintoja': https://laji.fi/save-observations).


10. Mistä saan lisätietoa lepakoista?

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys jakaa tietoa lepakoista, edistää lepakoiden suojelua ja kannustaa lepakkoharrastukseen erilaisin tapahtumin, retkin ja yhteisten tapaamisten kautta. Jos olet kiinnostunut lepakkoharrastuksesta, -suojelusta tai -tutkimuksesta, olet tervetullut joukkoomme. Yhdistyksen kotisivuilta www.lepakko.fi löydät lisätietoa lepakoista ja lepakkoharrastuksesta.