Etelä-Karjalan lepakkoprojekti 2016


Lepakoiden seuranta on Suomessa painottunut voimakkaasti Suomenlahden rannikolle sekä Varsinais-Suomeen. Sen sijaan tietoa Itä- ja Kaakkois-Suomen lepakkolajistosta on nykyisin olemassa hyvin vähän, mikä johtuu osaltaan sekä lepakkoharrastuksen että lepakkotutkimuksen vähäisyydestä näillä alueilla. Useat Suomessa harvinaiset lepakkolajit (mm. lampisiippa, isolepakko, pikkulepakko) esiintyvät nykyisin huomattavasti runsaampina mm. Virossa (Masing ym. 2008) ja Venäjän luoteisosissa (Kovalyov & Popov 2011). Kaakkois-Suomessa Karjalankannas muodostaa potentiaalisen leviämisreitin muuttaville tai vaeltaville lepakoille, minkä vuoksi erityisesti Luoteis-Venäjällä esiintyvien lepakkolajien (mm. lampisiippa) esiintyminen on todennäköisintä kannaksen vaikutusalueella Etelä- ja Pohjois-Karjalassa.

Etelä-Karjalan alueella toteutetaan kesäkauden 2016 aikana laaja lepakoidenseurantaprojekti, jonka tarkoituksena on selvittää Etelä-Karjalan lepakkolajistoa ja erityisesti vesistöjen reuna-alueiden merkitystä lepakoiden elinympäristöinä. Erityisesti hankkeen tarkoituksena on selvitt
ää, kuinka yleisesti levinneisyydeltään itäiset lepakkolajit esiintyvät Etelä-Karjalan alueella sekä voidaanko
Karjalankannaksella arvioida olevan vaikutusta niiden esiintymiseen Suomessa.
Hankkeessa lepakoiden esiintymistä kartoitetaan noin 20 lepakoiden ultraääniä tallentavalla automaattidetektorilla (Song Meter SM2Bat ja SM2Bat+). Seuranta kohdennetaan Salpausselän ja valtakunnan rajan väliselle alueelle (Lappeenranta, Imatra, Rautjärvi, Parikkala). Kullekin seurantapisteelle asennetaan yksi detektori, joka ohjelmoidaan havainnoimaan lepakoita jatkuvatoimisesti auringonlaskun ja -nousun välisen ajan. Lepakoita havainnoidaan jatkuvatoimisesti 1.5.−30.9.2016 välisen ajan (seurantakauden pituus noin 5 kk).

Havaintoaineisto analysoidaan AnalookW 3.8- ja Audacity 2.1.2 -äänenkäsittelyohjelmien avulla. Seurannan tuloksista laaditaan raportti, jossa esitellään eri lajien esiintymistä Etelä-Karjalassa sekä arvioidaan maakunnan merkitystä erityisesti itäisten lepakkolajien esiintymisen kannalta. Seurannan tulokset raportoidaan alkuvuodesta 2017.
Hankkeen toteutuksesta vastaavat Karri Kuitunen ja Asko Ijäs. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin, Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Suomen Lepakkotieteellinen yhdistys ry ja Imatran kaupungin kanssa. Em. yhteistyötahojen lisäksi hankkeeseen on saatu rahoitusta Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiöltä.

Lisätietoja
Karri Kuitunen
karri.kuitunen@pp.inet.fi
puh. 040 590 7082

Asko Ijäs
asko.ijas@gmail.com
puh. 040 843 4783