Kääpiölepakko

Tieteellinen nimi: Pipistrellus pygmaeus

Levinneisyys: Äärimmäisen harvalukuinen laji maan etelä- ja lounaisosissa.


Uhanalaisuusluokitus: Maailmanlaajuisesti elinvoimainen



Kääpiölepakko erotettiin omaksi lajikseen vaivaislepakosta vajaa kymmenen vuotta sitten. Muihin Suomessa tavattaviin lepakkolajeihin verrattuna kääpiölepakon äänet ovat hyvin korkeita ja ne kuuluvat yleensä parhaiten 50–55 kHz taajuuksilla. Poikkeavasta taajuusalueestaan johtuen kääpiölepakon ultraäänet onkin melko helppo erottaa muista Pipistrellus-suvun lajeista. Suomessa ensimmäinen kääpiölepakko havaittiin vuonna 2006 Hangossa, jonka jälkeen lajista on tehty yksittäisiä havaintoja mm. Lounais-Suomesta. Esimerkiksi Satakunnan rannikko- ja saaristoalueella lajia tavataan nykyisin lähes vuosittain. Havaintomäärät ovat kuitenkin hyvin pieniä (yleensä 1-10 per vuosi seurannan aktiivisuudesta riippuen). Kääpiölepakko lisääntyy nykyisin säännöllisesti Ruotsissa, jossa lajin lisääntymisalueet ulottuvat aina Tukholman korkeudelle asti. Kääpiölepakon lisääntymisestä Suomessa ei vielä ole havaintoja, vaan lajin on tulkittu olevan maassa (vaivaislepakon tapaan) lähinnä satunnainen harhailija.


Teksti: Asko Ijäs



Analook: Asko Ijäs

AUDACITY: Asko Ijäs


Kääpiölepakon sosiaalisia ääniä

Alemmat spektrogrammikuvat: Harry Lehto