Lepakkobongaus - Fladdermusskådning

Lepakkobongaus järjestetään vuosittain SLTY:n toimesta heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Lepakkobongaukseen voi osallistua kuka tahansa lepakoista kiinnostunut vaikka oman kesämökin pihalta. Tarkoitus on tunnin ajan havainnoida lepakoita joko detektorin avulla tai silmämääräisesti ja tunnistaa niin tarkasti kuin omat taidot riittävät. Tulokset kerätään tällä nettilomakkeella (blanketten på svenska) ja ilmoitetaan tapahtuman jälkeen SLTY:n nettisivuilla.

Tämän vuoden bongauksessa SLTY:n hallitus haluaa kannustaa ihmisiä tarkkailemaan lepakoita monenlaisissa ympäristöissä. Suomessa esiintyy useita lepakkolajeja, jotka käyttävät muun muassa toisistaan poikkeavia saalistusalueita ja lepopaikkoja. Tästä syystä lepakoita on mahdollista havaita niin metsissä, peltojen laidoilla kuin kaupunkipuistoissa. Jotkin lajit suosivat avoimia vesistöjä ja toiset lentävät mieluummin puiden katveessa. 

_________________________________________________________________________________________________________________________________________

Vuoden 2018 lepakkobongaus

Tulokset

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys (SLTY) ry järjesti 27.–29. heinäkuuta järjestyksessään kahdeksannen lepakkobongauksen. Tapahtuman ideana oli havainnoida lepakoita tunnin ajan vapaavalintaisessa paikassa joko silmämääräisesti tai lepakkodetektoria apuna käyttäen. Matalan kynnyksen tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa lepakoista kiinnostunut.

Tänä vuonna tapahtumassa ilmoitettiin yhteensä 264 bongaushavaintoa. Määrä on viime vuosien keskitasoa. Suosituin bongausyö oli taaskin perjantain ja lauantain välinen yö.

Varsinaisten bongaushavaintojen lisäksi lomakkeella ilmoitettiin myös joitakin päiväaikaisia havaintoja pudonneista tai taloon sisälle tulleista lepakoista. Näitä havaintoja ei käsitellä tässä, mutta ne päätyvät yhdistyksen arkistoon.

Puolet ilmoituksista (153 kpl) koski havaintoja, joissa lajia ei oltu määritetty. Lajilleen määritetyistä havainnoista taas noin puolet oli pohjanlepakoita (83 kpl, 27% kaikista havainnoista). Vesisiippahavaintoja ilmoitettiin 45 ja viiksi/isoviiksisiippahavaintoja vastaavasti 22 kappaletta. Bongauksen harvinaisimmat lajit olivat korvayökkö ja pikkulepakko, joita kumpaakin ilmoitettiin kolmelta paikalta (kuva 1). Korvayökkö on melko vaikeasti havaittava laji, pikkulepakkoa taas esiintyy lähinnä rannikolla. Kolmesta pikkulepakkohavainnosta kaksi saatiinkin Ahvenanmaalta, jossa samaan aikaan käynnissä olleen SLTY:n lepakkoleirin osallistujat niitä havaitsivat.


Kuva 1. Lepakkobongaushavaintojen jakaantuminen lajeittain vuonna 2018.

Vain 7 kpl pohjanlepakkohavainnoista koski yli viittä yksilöä, kaikki loput koskivat 1-5 yksilöä. Vesisiippailmoituksista  8 kpl, eli suhteellisesti suurempi osa, koski yli viittä yksilöä. Tämä johtunee siitä, että lajin yksilömäärää on helpompi arvioida niiden saalistaessa tyypillisesti veden pinnassa. Edellisten vuosien tapaan noin puolet havainnoista oli tehty lepakkodetektoria apuna käyttäen ja puolet oli suoria näköhavaintoja.

Ilmoituksista ainakin 24 kpl koski rakennuksessa havaittua lepakoiden päiväpiiloa tai lisääntymisyhdyskuntaa. Nämä tiedot ovat kannanseurannalle erityisen arvokkaita.

Monessa havaintoilmoituksessa todettiin lepakoita esiintyneen tänä kesänä runsaasti ja ravintotilanteen olleen hyvä. Joitakin lepakoiden massakuolemia kuitenkin havaittiin mahdollisesti kuivuuden seurauksena.

Kiitos kaikille lepakkobongaukseen osallistuneille!
Osallistujien kesken arvottiin lepakonpönttö. Onnetar suosi tällä kertaa Reijo Ihalinia Merimaskusta.
Onnea voittajalle!



Lepakoita on monta lajia! – Vuoden 2018 Lepakkobongauksen teemana lajien väliset erot

 

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry järjestää heinäkuun viimeisenä viikonloppuna (27.–29. heinäkuuta) kansallisen Lepakkobongauksen. Lepakkobongauksen ideana on havainnoida lepakoita yhden tunnin ajan omavalintaisessa paikassa esimerkiksi oman kesämökin pihassa, puistossa tai lähellä sijaitsevan järven rannassa. Lepakkobongaukseen voi osallistua kuka tahansa lepakoista kiinnostunut. Erityistä asiantuntemusta ei osallistumiseen vaadita. Lepakoita voi havainnoida silmämääräisesti tai erityisellä lepakkodetektorilla, joka muuntaa lepakoiden lähettämät ultraäänet ihmiskorvin kuultaviksi. 

 

Suomen Lepakkotieteellinen Yhdistys haluaa vuoden 2018 Lepakkobongauksessa kiinnittää huomiota monenlaisiin ympäristöihin, joissa lepakot elävät. Eri lepakkolajit suosivat erilaisia ympäristöjä, esimerkiksi pohjanlepakko suosii puoliavointa maastoa, kun taas viiksisiipat viihtyvä metsän siimeksessä. Vesisiipan taas tapaa parhaiten vesistöjen ääreltä saalistamassa veden pinnassa lentäviä hyönteisiä. Eri ympäristöissä elävät lepakot ja lepakkolajit vaikuttavat myös siihen, kuinka herkkiä ne ovat niiden elinympäristöissä tapahtuville muutoksille.


Lepakkobongauksen aikana tehdyt havainnot ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuille tulevalla lomakkeella osoitteessa www.lepakko.fi [tässä lomake]. Sivustolle kootaan elokuun aikana yhteenveto bongauksen tuloksista. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys rohkaisee kaikkia havainnoimaan lepakoita bongausviikonloppuna ja ilmoittamaan edelleen tekemänsä havainnot. Lepakkobongaukseen havaintojaan ilmoittaneiden kesken arvotaan lepakonpönttö.

 

Lisätiedot:

Anna Blomberg, varapuheenjohtaja 
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry 
Sähköposti: 
vpj@lepakko.fi

Kati Suominen, puheenjohtaja 
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry
Sähköposti: 
puheenjohtaja@lepakko.fi



Det finns många arter av fladdermöss! - Årets 2018 Fladdermusskådning har som tema skillnader mellan arterna

 

Chiropterologiska föreningen i Finland rf. ordnar under sista veckoslutet i juli (27.-29.7) den nationella Fladdermusskådningen. Tanken med Fladdermusskådningen är att observera fladdermöss under en timme på ett fritt utvalt ställe, t.ex. på gården av sin sommarstuga, i en park eller vid någon sjöstrand i närheten. Vem som helst som är intresserad av fladdermöss kan delta i Fladdermusskådningen. Någon speciell sakkunskap krävs inte för att delta. Man kan observera fladdermöss på ögonmått eller med en speciell fladdermusdetektor, som omvandlar de ultraljud fladdermössen sänder till ljud som människoörat sedan kan uppfatta.


Chiropterologiska föreningen i Finland vill i årets 2018 Fladdermusskådning uppmärksamma den mångfald av miljöer som fladdermöss lever i. Olika fladdermöss gynnar olika habitat, till exempel föredrar Nordlig fladdermus halvöppen terräng medan Mustaschfladdermusen trivs i skogens skygd. Vattenfladdermusen igen hittar man bäst kring vattendrag där den jagar insekter vid vattenytan. Fladdermöss och fladdermusarter som lever i olika omgivningar påverkar även det hur känsliga de är till förändringar i omgivningen.


De observationer som gjorts under Fladdermusskådningen meddelas via en blankett som kommer att finnas på föreningens hemsidor på adressen www.lepakko.fi [blanketten]. På hemsidorna publiceras även under augusti en sammanfattning av skådningens resultat. Chiropterologiska föreningen i Finland uppmuntrar alla att observera fladdermöss under skådningsveckoslutet samt att meddela sina observationer vidare. Alla som fört in sina observationer deltar i utlottningen av en fladdermusholk. 


Tilläggsinformation:


Anna Blomberg, viceordförande

Chirotpterologiska föreningen i Finland rf.

E-post: vpj@lepakko.fi


Kati Suominen, ordförande

Chirotpterologiska föreningen i Finland rf.

E-post: puheenjohtaja@lepakko.fi

_________________________________________________________________________________________________________________________________________

Vuoden 2017 lepakkobongaus


Tässä ohessa tapahtuman mediatiedote:

MEDIATIEDOTE
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry
24.7.2017


Lepakoita on monta lajia! – Vuoden 2017 Lepakkobongauksen teemana lajien väliset erot 

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry järjestää heinäkuun viimeisenä viikonloppuna (28.–30. heinäkuuta 2017) kansallisen Lepakkobongauksen. Lepakkobongauksen ideana on havainnoida lepakoita yhden tunnin ajan omavalintaisessa paikassa esimerkiksi oman kesämökin pihassa, puistossa tai lähellä sijaitsevan järven rannassa. Lepakkobongaukseen voi osallistua kuka tahansa lepakoista kiinnostunut. Erityistä asiantuntemusta ei osallistumiseen vaadita. Lepakoita voi havainnoida silmämääräisesti tai erityisellä lepakkodetektorilla, joka muuntaa lepakoiden lähettämät ultraäänet ihmiskorvin kuultaviksi. 

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys haluaa vuoden 2017 Lepakkobongauksessa kiinnittää huomiota eroihin lepakkolajien välillä. Mediassa lepakoista puhutaan usein yhtenä lajina. Näin ei kuitenkaan ole. Lepakoita on Suomessa eri lajeja, jotka poikkeavat elintavoiltaan selkeästi toisistaan. ”Esimerkiksi pohjanlepakon näkee usein lentämässä talon tai kesämökin pihapiirissä, kun taas vesisiipan löytää todennäköisemmin lähijärveltä saalistamasta hyönteisiä veden pinnalta”, Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Kati Suominen selventää. Erot lajien välillä vaikuttavat myös siihen, kuinka herkkiä lajit ovat niiden elinympäristöissä tapahtuville muutoksille.

Lepakkobongauksen aikana tehdyt havainnot ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuille tulevalla lomakkeella osoitteessa www.lepakko.fi [tässä lomake]. Sivustolle kootaan elokuun aikana myös yhteenveto bongauksen tuloksista. Suomen lepakkotieteellinen yhdistys rohkaisee kaikkia havainnoimaan lepakoita tulevana viikonloppuna ja ilmoittamaan edelleen tekemänsä havainnot. Lepakkobongaukseen havaintojaan ilmoittaneiden kesken arvotaan lepakkodetektori, jonka lahjoittaa Luontoselvitys Metsänen.


Lisätietoja tapahtumasta antavat

Kati Suominen, puheenjohtaja
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry
Sähköposti: puheenjohtaja@lepakko.fi 

Miisa Virta, varapuheenjohtaja
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry
Sähköposti: vpj@lepakko.fi


_________________________________________________________________________________________________________________________________________


Vuoden 2016 lepakkobongauksen tulokset

Suomen lepakkotieteellinen yhdistys (SLTY) ry järjesti 29.–31. heinäkuuta järjestyksessään kuudennen lepakkobongauksen. Tapahtuman ideana oli havainnoida lepakoita tunnin ajan vapaavalintaisessa paikassa joko silmämääräisesti tai lepakkodetektoria apuna käyttäen. Matalan kynnyksen tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa lepakoista kiinnostunut, erityisasiantuntemusta ei tarvita. Lepakkobongaushavainnot ovat aiemmin keskittyneet maamme eteläosiin, joten tänä vuonna toivottiin havaintoja erityisesti pohjoisesta. Myös BatLife Europen ”Vuoden lepakoksi” nimeämästä isolepakosta toivottiin havaintoja.

Tänä vuonna SLTY:lle ilmoitettiin toiseksi eniten bongausvastauksia vuoden 2014 huippuvuoden jälkeen: yhteensä 303. Lepakkobongaus onkin selvästi kasvattanut suosiotaan parin ensimmäisen vuoden jälkeen. Eniten havaintoja saatiin perjantaina 29.7 klo 23 alkavalta tunnilta (76 havaintoa). Sama kellonaika näytti olevan suosituin bongausaika myös muina iltoina (yht. 169 havaintoa) (Kuva 1.).

Kuva 1. Lepakkobongaushavaintojen ajallinen jakauma. Eniten havaintoja saatiin klo 23.00 alkavalta tunnilta kaikkina iltoina. Perjantai oli suosituin havainnointipäivä.


Eniten havaittiin lajilleen määrittämättömiä lepakoita (179 kpl), lajilleen määritettiin eniten pohjanlepakoita (97) ja vesisiippoja (40). Olipa jokunen viiksisiippa ja isoviiksisiippakin määritetty lajilleen. Harvalukuisemmista lajeista, lampisiipasta, pikkulepakosta ja kimolepakosta, saatiin yhdet havainnot. (Kuva 2.). Kimolepakko havaittiin detektorilla Suonenjoelta, pikkulepakko Kurikasta ja lampisiippa Imatralta. Sen sijaan  ”Vuoden lepakko” isolepakko ei tarttunut bongareiden detektoreihin tänä vuonna.
Kuva 2. Havaitutlepakkolajit. Eniten havaintoja tehtiin määrittämättömistä lepakoista.Pohjanlepakko oli runsain lajilleen määritetty lepakko.

Suurin osa havainnoista tehtiin joko näköhavaintoina tai detektoria apuna käyttäen. Pohjanlepakkohavainnoista 4/5 oli detektorilla havaittuja, kun taas reilu puolet vesisiippahavainnoista oli tehty silmämääräisesti (Kuva 3.). Vesisiipan tunnusomaista lentoa veden pinnassa onkin helppo seurata ilman apuvälineitä, kun taas korkealla lentävän pohjanlepakon voi sekoittaa muihin lepakkolajeihin ilman asianmukaista laitetta.

Kuva 3. Lepakkobongauksessa käytetyt lepakoiden havainnointimenetelmät. Detektorihavainnot ja näköhavainnot olivat pääasialliset bongausmenetelmät.


Bongaushavainnot keskittyvät edelleen Etelä-Suomeen: pääkaupunkiseudun ja Turun alueella on kartalla havaittavissa selvät tihentymät. Ilahduttavasti myös Keski-Suomesta saatiin runsaasti bongaustuloksia. Pohjoisesta saatiin enemmän havaintoja kuin edellisinä vuosina; Lapin läänin alueelta tuli kolme bongaushavaintoa, pohjoisin Kolarista ja pari muuta Rovaniemeltä.

Kuva 4. Bongauspaikat. Havainnot painottivat edelleen Etelä- ja Keski-Suomeen, mutta ilahduttavasti havaintoja saatiin myös pohjoisempaa, Kolarista sakka.

 

Kiitos kaikille lepakkobongaukseen osallistuneille! Kaikkien bongaajien kesken arvottiin Susu Rytteri Art Jewelleryn valmistamat lepakkokorvakorut. Arvonnan voitti Taina S. Mikkelistä. Ottaisitko yhteyttä osoitteeseen puheenjohtaja@lepakko.fi.